|

Standardit ja niiden käyttäminen

Tämän artikkelin tarkoituksena on selventää mitä ovat standardit ja niiden merkityksestä pintakäsittelyalalla. Materiaali on pintakäsittelyalan opiskelun tueksi. Osa materiaalista on siirretty Pintakillan aikaisemmasta aineistopankista, www.pintakilta.weebly.com sekä SFS- sivustolta

Aku Korhosen RYL-materiaali

Kuvassa standardin SFS EN ISO 2409  mukainen hilaristikkotesti käynnissä.

SFS eli Suomen Standardisoimisliitto

  • Perustettu vuonna 1924.
  • Suomen Standardisoimisliitto SFS on standardisoinnin keskusjärjestö maassamme. Jäseninä liitossa on elinkeinoelämän järjestöjä ja Suomen valtio. Liiton palveluksessa on runsaat 50 henkeä.
  • Jäsenenä kansainvälisessä standardisoimisjärjestössä ISOssa (International Organization for Standardization) ja eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä CENissä (European Committee for Standardization).

Standardi on yhteinen ratkaisu yleiseen ongelmaan

”Standardisoinnilla lisätään tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta, suojellaan kuluttajaa ja ympäristöä sekä helpotetaan kotimaista ja kansainvälistä kauppaa.

Standardien mukaan valmistettu tuote hyväksytään kansainvälisille markkinoille. Niiden avulla siis poistetaan kaupan esteitä.

Standardit julkaistaan asiakirjoina, joita kuka tahansa voi hankkia ja käyttää. Standardien hankinta on maksullista – näin rahoitetaan huomattava osa SFS:n ja sen toimialayhteisöjen standardisointityöstä.

Standardien käyttö ja hyödyntäminen on kuitenkin maksutonta: standardia voi siis käyttää omassa liiketoiminnassaan, oli se sitten suurta tai pientä, ja kertoa käytöstä esimerkiksi asiakkaille.

Standardeja laaditaan SFS:ssä ja sen toimialayhteisöissä.”

(SFS, 26.3.2020, https://www.sfs.fi/julkaisut_ja_palvelut/standardi_tutuksi )

Apollo 13 kuulennolla piti improvisoida, koska laskeutumismoduulin ja ohjausmoduulin suodattimien sovitteet olivat erilaisia. Lue lisää epäonnisesta kuulennosta täältä.

Standardien merkitys

  • ”Standardisoinnin avulla luodaan yhdenmukaisia määritelmiä, arvosteluperusteita ja vaatimuksia. Tämä helpottaa kokonaisuuden hahmottamista määrätyllä tekniikan alueella. 
  • Standardeissa määritelty yhteinen kieli ja yhdenmukaiset toimintatavat helpottavat suunnittelua, yhtenäistävät työtä, säästävät kustannuksia ja välttävät päällekkäisyyksiä.
  • Standardi on yleensä suositus. Määräyksissä ja direktiiveissä voidaan kuitenkin viitata standardeihin. Tällöin nämä viitestandardit eli sovellettavat standardit ovat sitovia asiakirjoja. 
  • Sekä kansallisissa että kansainvälisissä korroosionestomaalausstandardeissa annetaan vaatimuksia maaliyhdistelmille, esikäsittelylle, maalaustyölle ja laadunvalvonnalle. 
  • Maaliaineille ja maaleille ei yleensä esitetä tarkkoja koostumusvaatimuksia, vaan kultakin maalityypiltä edellytetään tiettyjä ominaisuuksia.”

Ylläoleva teksti on suora lainaus Tikkurilan Metallipintojen teollinen maaalaus, 2009 julkaisusta.
(http://www.tikkurila.fi/files/5017/Metallipintojen_teollinen_maalaus_2009.pdf)

Ylläoleva merkintätapa on hyvin yleinen, siitä on hieman erilaisia variaatioita käytössä, tässä esimerkin kuvassa mm. ensimmäinen, TP20-merkintä on Tikkurilan oma tunnus, joka ei ole yleisesti käytössä. Monilla yrityksillä on oma tapansa merkitä tunnukset.

Ylläolevassa taulukossa ovat yleisimmät maalityyppien- ja maalattavien alustojen lyhenteet.

12944-standardi on uudistunut, mutta perusasiat ovat samat kuin ylläolevassa taulukossa. Uudistunee version mukaan C5-1 ja -M luokat määritellään CX-luokaksi.

Lyhenteitä

  • EN – eurooppalainen standardi
  • SFS-EN – suomalaiseksi standardiksi vahvistettu eurooppalainen standardi
  • TS – tekninen spesifikaatio
  • TR – tekninen raportti
  • CWA – CWA-dokumentti
  • prEN – ehdotus EN-standardiksi
  • PQ – Primary Questionnaire
  • UAP – Unique acceptance procedure

Pintakillan linkit standardeista:

Petri Pohjolan artikkeli pintakäsittelyalan standardeista

SFS, Suomen standardisoimisliitto

Tavallisimmat teräslaadut

TRY Pintakäsittelyn huomioiminen teräsrakentamisessa

TRY Rasitusluokat

Lisää aiheesta