Laatu, ympäristö ja turvallisuusjärjestelmät
Laadunhallintajärjestelmä
Laadunhallintajärjestelmä ohjaa organisaatiota toimimaan järjestelmällisesti siten, että saavutetaan määritelty palveluiden ja tuotteiden laatu.
Laadunhallintajärjestelmä muodostuu organisaatiorakenteesta, toimintaprosesseista, menettelytavoista ja resursseista.
Laadunhallintajärjestelmä tehostaa asiakasvaatimusten täyttämistä ja organisaation tehokkuuden parantamista.
Laadun hallintaan kuuluvat:
1. Laatupolitiikka. Johdon ilmaisema organisaation suhtautuminen laatuun.
2. Laadunsuunnittelu. Laatutavoitteiden ja -vaatimusten asettaminen. Laadun suunnittelun lähtökohta on asiakas.
3. Laadunohjaus. Tekniikat ja toiminnot, joiden avulla laatuvaatimukset täyttyvät.
4. Laadunvarmistus ja laatujärjestelmän toiminnot, joilla saavutetaan luottamus siihen, että laatuvaatimukset täyttyvät, ja joiden toimivuus voidaan osoittaa. Osa organisaation johtamista.
5. Laadun parantaminen. Toimintojen ja prosessien tehostaminen, jotta sekä organisaation oma että sen asiakkaiden saama hyöty lisääntyisi.
Laatujärjestelmä perustuu laatukäsikirjaan, jossa on esitetty organisaation laatupolitiikka ja kuvattu laatujärjestelmä. Yhtiön toiminta nähdään prosesseina ja prosessien kuvaukset ovat tärkeä osa laatujärjestelmää. Laatujärjestelmä sisältää myös työtapakuvaukset ja työohjeet. Tähän tasoon liitetään usein laatuvaatimukset sekä vastuut ja valtuudet. Alimmalla tasolla ovat viiteaineistot. Ne tarkoittavat toimintaan liittyvää ulkopuolista aineistoa kuten lainsäädäntöä, viranomaisohjeita ja määräyksiä.
Laadunhallintajärjestelmä
Laadunhallintajärjestelmä ISO 9000
Tavallisesti laatujärjestelmä laaditaan noudattamaan tietyn laatustandardin vaatimuksia.
ISO-laatustandardeja:
SFS-ISO 9000: Laadunhallintajärjestelmät. Perusteet ja sanasto.
SFS-ISO 9001: Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset.
SFS-ISO 9004: Laadunhallintajärjestelmät. Suuntaviivat suorituskyvyn parantamiselle.
SFS-EN ISO 9000:2005 -standardin laadunhallinnan periaatteet:
1. Asiakaslähtöisyys
2. Johtajuus
3. Prosessimainen lähestymistapa
4. Ihmisten osallistuminen
5. Järjestelmiä hyödyntävä johtamistapa
6. Jatkuva parantaminen
7. Tosiasioihin perustuva päätöksenteko
8. Yhteistyökumppanuus toimittajien kanssa
Laatustandardit ohjaavat prosessimaiseen eli järjestelmälliseen toimintaan. Ne määräävät, mitkä prosessit täytyy määritellä – ei sitä, miten prosessit toteutetaan.
Esimerkiksi: myyntiprosessi, tuotantoprosessi, hankintaprosessi, suunnitteluprosessi, asiakaspalauteprosessi ja poikkeamien käsittelyprosessi. (Poikkeama on itse havaittu tai asiakkaan reklamoima).
Laadunhallintajärjestelmä
Maalausyrityksen tarjousprosessi
Maalausyrityksen työntoteutusprosessi
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä
ISO 14000 on ympäristöasioiden hallintaa käsittelevä standardisarja. Se käsittelee seuraavia aiheita:
- Ympäristöjärjestelmät (ISO 14001 ja 14004), Ympäristöjärjestelmä on systemaattinen tapa kehittää ympäristöasioiden hallintaa ja ympäristönsuojelutoimia.
- ympäristöauditoinnit (-arvioinnit) ja -tarkastukset,
- ympäristönsuojelun tason arviointi,
- ympäristömerkinnät,
- elinkaariarviointi,
- kasvihuonekaasupäästöjen hallinta sekä
- termit ja määritelmät.
SFS-EN ISO 14001:2004 Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja opastukset niiden soveltamisesta. –standardin tavoitteena on auttaa parantamaan ympäristönsuojelun tasoa ja osoittamaan ympäristöasioiden hyvää hoitoa.
Ympäristöjärjestelmän hyödyt:
Yhdistää ympäristöasiat osaksi johtamista ja toiminnan suunnittelua, lisää kustannustehokkuutta, Esimerkiksi tehostaa raaka-aineiden ja energian käyttöä sekä vähentää jätemääriä.
Edistää henkilöstön ympäristötietoisuutta, varmistaa ympäristölainsäädännön vaatimusten noudattamista, edistää ympäristövaikutusten huomioon ottamista, parantaa ympäristöriskien hallintaa, osoittaa sidosryhmille vastuullisuutta ympäristöasioiden hoidossa, (Asiakkaille, yhteistyökumppaneille, yhteisöille, viranomaisille, rahoittajille). tukee organisaation yrityskuvan rakentamista sekä markkinointia, tarjoaa mahdollisuuden osoittaa vaatimustenmukaisuus auditoinnilla tai riippumattoman osapuolen suorittamalla sertifioinnilla.
Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät
Työterveys- ja turvallisuus eli TTT-järjestelmän tavoitteena on huolehtia organisaation työntekijöiden hyvinvoinnista ja työkyvyn säilyttämisestä sekä työtapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisystä.
TTT-järjestelmä tuo kokonaisvaltaista otetta ja tavoitteellisuutta työsuojeluun ja liittää työsuojelun osaksi organisaation päivittäistä toimintaa.
TTT-järjestelmästä ei ole vielä laadittu kansainvälistä ISO- tai eurooppalaista EN-standardia.
Kansainvälisenä yhteistyönä on laadittu ohjeet OHSAS 18001 ja 18002 ja ne ovat suunniteltu yhteensopiviksi laatu- ja ympäristöstandardien kanssa.
OHSAS 18001:fi (2007) Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät.(Määrittelee järjestelmän vaatimukset, mutta ei aseta erityisiä kriteerejä toiminnan laadulle).
OHSAS 18002:fi (2003) Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät.
Ohjeita OHSAS 18001:n soveltamiseksi. (Helpottaa OHSAS 18001 –ohjeen täytäntöönpanoa).
Työturvallisuuslaki (738/2002) ei vaadi turvallisuusjohtamisjärjestelmää, mutta lain mukaan työnantaja on velvollinen kehittämään työterveyttä yhteistyössä henkilöstön kanssa, laki edellyttää järjestelmällistä työympäristöstä ja olosuhteista aiheutuvien haitta- ja vaaratekijöiden selvittämistä ja lain rakennustyön organisointiin, suunnitteluun sekä työmaan valvontaan liittyvät säädökset ovat yhdenmukaisia turvallisuusjohtamisen periaatteiden kanssa.
Lisäksi työsuojelusäännökset velvoittavat yrityksiä ehkäisemään ennalta tapaturmia ja onnettomuuksia järjestelmällisin tavoittein, toimintasuunnitelmin ja ohjelmin.
Yrityksellä tulee olla turvallisuusjohtamisjärjestelmä, jos se käsittelee teollisesti ja varastoi vaarallisia kemikaaleja.
Turvallisuusjohtaminen tähtää jatkuvaan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseen suunnittelun, toiminnan ja seurannan avulla. Se on kokonaisvaltaista turvallisuuden hallintaa, jossa yhdistyvät sekä menetelmien ja toimintatapojen että ihmisten johtaminen.
Turvallisuusjohtamisen lähtökohtia ovat johdon sitoutuminen turvallisuusajatteluun, riskien arviointi ja työntekijöiden osaamisen, osallistumisen ja motivoinnin varmistaminen.
Turvallisuuden hallinta tarkoittaa turvallisuuteen tähtääviä menetelmiä ja toimintatapoja.
Turvallisuusjohtaminen on menetelmien ja toimintatapojen sekä ihmisten johtamista.
Järjestelmiin liittyvät standardit
Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät kannattaa integroida yhdeksi hallintajärjestelmäksi. Tällöin saavutetaan kustannussäästöjä, hyvä kokonaisuuden hallinta ja dokumentointitarpeen väheneminen.
Lähdekirjallisuus
Metallipintojen teollinen maalaus / TIKKURILA OY INDUSTRIALCOATINGS
Metropolia / Materiaali- ja pintakäsittelytekniikka, Teräsrakenteiden pintakäsittelyn laaduntarkastajien aineisto, Kai Laitinen