Suihkupuhdistuksen ympäristöhaitat
Suihkupuhdistuksessa käytetään avopuhallus-, tyhjiöpuhallus-, vesisuihku- (märkäpuhallus) tai sinkopuhalluslaitteita. Menetelmästä riippuen ympäristöhaitat liittyvät yleensä meluun, pölyyn ja puhallusjätteen keräämiseen. Ympäristöhaittojen hallinta on usein helpompaa kun puhallus tapahtuu sisätiloissa, esimerkiksi puhalluskaapissa, -kammiossa tai -singossa. Ulkona tapahtuvassa avopuhalluksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ympäristöhaittojen hallintaan.
Kuvat: https://payaenergy.com/Services/Surface_Preparation_Painting
https://www.alpinepainting.com/industrialpainting/alpine-sandblasting-services
Melu:
Suihkupuhdistuksesta syntyy usein voimakasta melua. Melua muodostuu, kun raesuihku lähtee suuttimesta ja osuu puhallettavaan pintaan. Käytettävät laitteet ja rakeet vaikuttavat työstä syntyvään meluun ja melutaso voi nousta jopa 110-120 dBA. Pitkäaikainen melu (yli 80-85 dBA) altistaa työntekijän kuulovauriolle, johon voi liittyä esimerkiksi pysyvä kuulonalenema.
Kaikkien melulle altistuvien työntekijöiden tulee käyttää kuulosuojaimia. Puhalluslaitteissa ja -kammioissa voidaan kiinnittää huomiota äänieristeisiin. Myös ulkopuhalluksessa melun ympäristöhaittoja voidaan vähentää suojaseinillä ja käyttämällä vähemmän melua aiheuttavia työmenetelmiä, koneita ja laitteita. Työ voidaan myös ajoittaa niin, että siitä olisi ympäristölle vähiten haittaa.
Pöly:
Puhallusrakeiden rikkoutuminen:
Puhalluksen aikana puhallusrakeet rikkoutuvat ja ilmaan leviää hienoa pölyä. Jos puhallusrakeet kierrätetään moneen kertaan, hiukkaskoko muuttuu koko ajan pienemmäksi. Eri puhallusmateriaalit pölyävät eri lailla, mutta monien puhallusmateriaalien hieno pöly on erittäin haitallista hengitettynä. Pieniä hienojakoisia pölyhiukkasia ei erota paljaalla silmällä ja ne kulkeutuvat syvälle keuhkoihin.
Kuva: https://www.rshq.qld.gov.au/miners-health-matters/what-is-mdld
Hienojakoinen pöly on haitallista keuhkoissa vaikka puhallusmateriaali olisikin ns. ihmiselle myrkytöntä, esimerkiksi lasi. Puhallusmateriaalista riippuen, työntekijä voi altistua haitallisille pölyille, kuten kvartsille, arseenille, alumiinille, rautaoksidille, raudalle tai kuparille. Keuhkoihin kertyvä pöly aiheuttaa pölykeuhkosairauksia, joissa keuhkot arpeutuvat ja hengitys vaikeutuu. Kvartsihiekan käyttö puhallusmateriaalina on kielletty, mutta kvartsia voi esiintyä luonnonhiekassa. Kvartsipöly on erityisen haitallista keuhkoille ja sen tiedetään altistavan keuhkosyövälle.
Kuva: https://www.dustlessblasting.com/blog/the-dangers-of-silicosis-how-dustless-blasting-helps-you-stay-safe-and-osha-compliant
Pinnasta irtoava materiaali:
Suihkupuhdistuksen tarkoituksena on usein poistaa kohteen pinnalla oleva ruoste ja mahdollinen vanha maalipinta. Puhalluksen yhteydessä pintamateriaalia irtoaa ja leviää ilmaan pölyhiukkasina. Pintamateriaaleista voi levitä ilmaan ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita, esimerkiksi nikkeliä, kromia, sinkkioksidia tai kadmiumia. Vanhat maalipinnat saattavat sisältää myrkyllisiä aineita kuten lyijyä, elohopaa tai kupariarsenaattia.
Kuva: https://spy.com/articles/hacks/diy/best-sand-blaster-217897/
Pölyn ja puhallusjätteen hallinta:
Puhallusjäte syntyy puhallusmateriaalista ja irtoavasta pintakäsittelyaineesta. Vaikka puhalluksessa käytettäisiin ympäristölle vaaratonta puhallusmateriaalia/menetelmää (esim. kuivajääpuhallus), tulee ottaa huomioon sisältääkö pinnasta irtoava materiaali ympäristölle haitallisia aineita. Ympäristölle haitallinen puhallusjäte voi aiheuttaa terveydellisiä haittoja ihmisille, eläimille ja vesieliöille. Puhallusjätteessä olevat haitalliset aineet voivat kulkeutua maaperästä pohjaveteen tai kasvillisuuteen. Ihmisten ja eläimien ravintoketjuun aineet voivat kulkeutua ilman tai vesistöjen kautta. Terveydellisten haittojen lisäksi ulkoilmassa pölyävä jäte voi aiheuttaa haittaa rakennetuille ympäristöille ja liikenteelle.
Kuva: https://www.sspc.org/learning_center/dry-abrasive-blasting-understanding-equipment-and-safety-procedures/
Työntekijän tulee suojautua pölyltä asianmukaisilla suojaimilla. Suihkupuhdistustyön lisäksi pölyä voi muodostua esimerkiksi huoltotoimenpiteiden aikana, kun säiliöitä tyhjennetään/täytetään. Pölyisissä tiloissa ei saa nauttia ruokia tai juomia eikä tupakoida. Työntekijän tulee puhdistaa pölyiset vaatteet ja pitää huolta, ettei haitallinen pöly leviä esim. taukotiloihin tai vapaa-ajan vaatteisiin. Vaatteet ja pinnat tulee puhdistaa esimerkiksi imuroimalla tai veden avulla. Paineilmapuhallus ja harjalla lakaiseminen levittävät laskeutuneen pölyn uudelleen hengitysilmaan. Isot pölyhiukkaset laskeutuvat nopeasti , mutta hienojakoiset pölyhiukkaset saattavat pahimmillaan pysyä ilmassa useita päiviä.
Kuva: https://portableabrasiveblaster.wordpress.com/2014/04/30/health-hazards-resulting-from-sand-blasting/
Puhalluskaapeissa, -kammioissa ja -singoissa pölyn hallinta on usein helpompaa kuin ulkona tapahtuvassa avopuhalluksessa. Usein puhallusmateriaalit kierrätetään uudelleen ja syntyvä pöly kerätään talteen suodatinjärjestelmien kautta. Ulkona tapahtuvassa avopuhalluksessa tuulen suunta ja voima vaikuttavat pölyn leviämiseen ja siksi kohde onkin suojattava pölyn leviämisen estämiseksi. Jotta puhallusjäte saadaan talteen, puhallettavan rakenteen ympärille on rakennettava tiivis suojaus. Jäte voidaan kerätä talteen imuroimalla, alipaineella tai esimerkiksi vesipuhdistuksen avulla (myös vesipuhdistuksessa syntyvä liete tulee kerätä talteen). Puhallusjäte toimitetaan asianmukaisen luvan omaavaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Vaaraton puhallusjäte toimitetaan hyötykäyttöön.
Kuva: https://www.mitchelladvocate.com/news/local-news/birchs-road-water-tower-to-get-new-paint-job/wcm/b29295e9-6a3b-4a09-bb1e-b3482fa3bd9f
Lähteet:
- Suihkupuhdistus. Ympäristöhaitat ja suojelutoimet. Siltojen korjausohjeet (SILKO). Väylävirasto. https://julkaisut.vayla.fi/sillat/silko/kansio1/s1112.pdf
- Safer ways to spray and sandblast. Safety Management Group. https://safetymanagementgroup.com/safer-ways-to-spray-and-sandblast/
- Protecting Workers from the Hazards of Abrasive Blasting Materials. OSHA Fact Sheet. Occupational Safety and Health Administration. https://www.osha.gov/Publications/OSHA3697.pdf
- Noise from sandblasting. Ognedal, T. Harbak, R. International commission for acoustics. https://www.icacommission.org/Proceedings/ICA1998Seattle/pdfs/vol_3/1527_1.pdf
- Meluvamma. Ammattitaudit. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tyontekija/ammattitaudit/meluvamma/
- Environmental Evaluation of Abrasive Blasting with Sand, Water, and Dry Ice. Lauren R. Millman, James W. Giancaspro. International Journal of Architecture. https://pdfs.semanticscholar.org/4828/8c03f8bf92e0c7ddaf3a4aac6fdb7babe5b8.pdf
- Pölyntorjunta. Säämänen, A., Riipinen, H., Kulmala, I. & Welling, I. Kansainvälinen yhteistyö- ja tiedonvälityshanke hyvien työympäristöratkaisujen edistämiseksi. http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/polyverkko/pace.pdf
- Hiekkapöly poissa keuhkoista. Rissa, K. Työturvallisuuskeskus TTK. http://www.ttk.fi/files/2469/Hiekkapoly_poissa_keuhkoista.pdf
